MITÄ LÄÄKÄRIT EIVÄT KERRO SINULLE

Swipe to the left

Tahdon elää ikuisesti (tai ainakin 120-vuotiaaksi)

2 years ago 1252 Katselut Ei kommentteja

Ajatus 120-vuotiaaksi elämisestä ei ole pelkkää haaveilua. Biologit uskovat, että voimme pian pidentää elämäämme reilusti yli 100-vuotissyntymäpäivämme.

Eikä kyse ole enää vain Googlen perustajan Sergey Brinin kaltaisten teknologiamiljardöörien unelmasta. 120-vuotiaaksi elämisestä on tulossa jokamiehen päämäärä, ja jotkut tutkijat uskovat sen olevan saavutettavissa. Jos tämä kuulostaa scifiltä, hiljattain on todettu kaksi suurta pitkäikäisyyttä ja terveyttä koskevaa muutosta, jotka vihjaavat siihen, että olettamuksissa saattaa olla jotain perää.

Ensinnäkin elämme pidempään. USA:n väestönlaskentavirasto arvioi, että keskivertoamerikkalaisen elinajanodote on 79,5 vuotta vuonna 2020. Tämä on merkittävä muutos vuoden 1970 elinajanodotteeseen, joka oli 70,8 vuotta. Kasvua on tullut lähes 10 vuotta viimeisen 50 vuoden aikana.

Laajassa australialaistutkimuksessa todettiin, että ensi kertaa historiassa enemmän ihmisiä kuolee tarttumattomiin sairauksiin (ns. NCD-sairaudet) kuin tarttuviin. Joka vuosi noin 38 miljoonaa ihmistä kuolee tarttumattomaan sairauteen, kuten syöpään tai sydänsairauteen. Tämä on kaksi kolmasosaa kaikista maailman vuosittaisista kuolemista.1 Koska monet tarttumattomat sairaudet aiheutuvat huonoista elintavoista, kuten epäterveellisestä ruokavaliosta, tupakoinnista tai liikunnan vähyydestä, pitkä ja terveellinen elämä voi olla paljolti omissa käsissämme.

Syövän alkusyistä tehty tutkimus tukee tätä näkemystä. New Yorkin Stony Brook -yliopiston syöpätutkimuskeskuksen tutkijat totesivat, että jopa 90 prosenttia syövistä aiheutuu ympäristö- tai elintapatekijöistä. Toisin sanoen syöpä ei yleensä ole vain huonon onnen tai huonojen geenien syytä — suurin tekijä ovat valitsemamme elämäntavat.

Tutkijat suorittivat neljä erilaista tietokonemallinnusta, ja tulokset olivat aina samansuuntaisia; vain 10—30 % syövistä oli solumutaatioiden seurausta. Lähes 75 % paksusuolen syövistä aiheutuu epäterveellisestä ruokavaliosta, 86 % ihosyövistä aiheutuu liiallisesta auringosta ja 75 % pään ja kaulan syövistä aiheutuu tupakoinnista tai alkoholista.2

Ikääntymistutkimusta tekevä Yhdysvaltain NIA-insituutti toteaa: ”Sairauksia ja invalidisoitumista pidettiin ennen väistämättömästi vanhenemiseen kuuluvana, mutta enää se ei pidä paikkaansa.”

Viisi kultaista sääntöä

Ajatusta elämäntapojen suuresta merkityksestä pitkäikäisyyden kannalta tukevat tilastot, jotka osoittavat, että eniten pitkäikäisiä on maissa, joissa syödään terveellisesti ja eletään tiiviissä sosiaalisissa yhteisöissä. Japanissa on 100-vuotiaita eniten maailmassa — 42 jokaista 100 000 ihmistä kohti — seuraavaksi eniten Ranskassa, missä 100-vuotiaita on 36 jokaista 100 000 ihmistä kohti. Määrällisesti eniten 100-vuotiaita on Yhdysvalloissa — 53 364 vuonna 2010 — mutta tämä johtuu suuresta väkiluvusta; Yhdysvalloissa 100-vuotiaita jokaista 100 000 ihmistä kohti on vain 17.

Vaikka tilastotieto 100-vuotiaitten lukumäärästä Japanissa olisi vääristynyt ylöspäin sosiaalietuuksien väärinkäytön vuoksi, todellinen lukumäärä on siltikin korkea — ja Shimanen prefektuurissa 100-vuotiaita on kaksinkertainen määrä ja Okinawan prefektuurissa määrä on 92 % korkeampi muuhun maahan nähden.

Tutkijat päättelivät viiden tekijän vaikuttavan alueen asukkaiden pitkäikäisyyteen:

1 Enimmäkseen viljoja, kalaa ja kasviksia sisältävä ruokavalio

2Vähästressinen elämäntapa

3Tiivis ja välittävä yhteisö, jossa vanhuksia ei eristetä. Japanilaisten elämään kuuluu käsite moai, mikä merkitsee ”tapaamista yhteisen tarkoituksen vuoksi”

4Korkea fyysinen aktiivisuus, johon sisältyy myöhäisempi eläkeikä, liikunta ja harrastukset, esimerkiksi puutarhanhoito

5 Merkityksellisyyden ajatus, johon sisältyy myös hengellinen vakaumus — japanilaiset käyttävät sanaa ikigai, joka merkitsee elämisen arvoista elämää.3

Nämä viisi seikkaa nousevat esiin pitkäikäisyystutkimuksissa yhä uudelleen, ja ne näyttävät muodostavat pitkän ja terveen elämän viisi kultaista sääntöä. Niille on saatu tukea myös tutkimustuloksista.

1 Terveellinen ruokavalio

Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että runsaasti tuoreita hedelmiä ja vihanneksia sisältävä ruokavalio, kuten Välimeren ruokavalio, lisää pitkän ja terveen elämän mahdollisuutta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ne, jotka noudattivat tarkimmin Välimeren ruokavaliota – joka sisältää tuoretta kalaa, pähkinöitä ja oliiviöljyä – kuolivat 22 % epätodennäköisemmin mihinkään sairauteen, kuten syöpään tai sydänongelmiin.4 Toisessa tutkimuksessa Baltimoren Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat havaitsivat ruokavalion positiivisen vaikutuksen tutkiessaan kaakkoiskiinalaisen yi-kansan elämäntapoja. Yit ovat kiinnostavia monesta syystä: heillä ei esiinny juuri koskaan korkeaa verenpainetta. Jotkut heistä ovat muuttaneet kaupunkeihin ja jättäneet perinteiset elämäntapansa, mikä tarjoaa erinomaisen tilaisuuden erilaisten elämäntapojen vaikutusten vertailuun.

Yiden perinteiseen ruokavalioon kuuluu riisi, vähän lihaa, tuoreita hedelmiä ja kasviksia. He syövät myös esimerkiksi kauraa ja tattaria. Tämä ruokavalio auttaa pitämään verenpaineen kurissa, tutkijat päättelivät mitattuaan maaseudulla asuvien ja kaupunkiin muuttaneiden yiden verenpainelukemat ja verrattuaan niitä toisessa osassa Kiinaa elävien han-kiinalaisten lukemiin.

Maata viljelevien yiden verenpaine oli alhaisin, han-kiinalaisten verenpaine taas nousi heidän vanhetessaan, mutta niillä yillä, jotka olivat muuttaneet kaupunkiin ja muuttaneet elintapojaan, verenpainelukemat olivat huomattavasti korkeammat. Alkoholin käytöllä oli huono vaikutus kaupungeissa asuviin yihin: päivittäinen alkoholin nauttiminen nosti verenpainetta 33 %.5

2 Stressin välttäminen

Pitkäkestoinen stressi vaikuttaa monien ikääntymiseen liitettyjen sairauksien syntyyn, esimerkkeinä sydänsairaudet, syöpä, dementia ja aivoinfarkti. Elämänmittainen työstressi — esimerkiksi hankala esimies, loukkuun joutumisen tai voimattomuuden tunne — voi kiihdyttää ateroskleroosia eli valtimoiden kovettumista ja sydämen vajaatoimintaa.6 Sydänkohtauspotilaiden stressihormonitaso on usein korkea. Stressi voi myös nostaa verenpainetta, synnyttää haitallisia vapaita radikaaleja ja lisätä veren homokysteiinipitoisuutta, mikä altistaa verisuonitaudeille.

Japanissa tehdyssä mittavassa tutkimuksessa havaittiin, että naiset, jotka ilmoittivat olevansa stressaantuneita, saivat kuolemaan johtavan aivoinfarktin kaksi kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka sanoivat, etteivät ole stressaantuneita. Myös kuolemaan johtavan sydänkohtauksen riski oli heillä lähes kaksinkertainen.

Japanilaisilla miehillä tilanne oli vain hiukkasen parempi: ne, jotka ilmoittivat olevansa stressaantuneita, kuolivat sydänkohtaukseen 1,5 kertaa todennäköisemmin.7 Samanlainen kuvio on todettu syövän kohdalla. Tutkimuksissa on todettu yhteys kroonisen stressin sekä psykososiaalisten tekijöiden ja useiden syöpätyyppien, kuten eturauhassyövän, sekä angiogeneesin eli kasvaimen leviämiseen liittyvän verisuonten uuskasvun välillä.8 Rintasyövän kohdalla tästä on saatu vielä vahvempaa näyttöä. Naisilla, joilla on pitkälle edennyt syöpä, päivänaikaiset kortisoliarvot ovat korkeammat, ja he kuolevat todennäköisesti vuotta aiemmin kuin ne, joiden kortisoliarvot ovat normaalit. 9

3 Yhteisö

Yksi kiehtovimmista esimerkeistä eristäytyneisyyden vaikutuksista on ns. Roseton vaikutus. Pikkukaupunki Roseto Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa ei herätä juurikaan huomiota, paitsi yhdessä seikassa: 1960-luvulla sen asukkailla oli huomattavasti vähemmän sydänsairauksia kuin muilla amerikkalaisilla keskimäärin.

Vuonna 1966, kun tutkijat alkoivat kiinnostua kaupungista, sydänsairauksien määrä 55—64-vuotiaiden miesten keskuudessa — missä iässä sairautta esiintyy useimmin — oli lähes nolla, kun se lännessä oli jo suurin kuolinsyy. Ilmiö ei käynyt järkeen. Suurin osa miehistä työskenteli liuskekivilouhoksella ja heidän ruokavalionsa oli kauhea: sianihrassa paistetut makkarat ja lihapullat olivat perusruokaa. Heidän kolesteroliarvonsa olivat korkeat, mutta se ei aiheuttanut sydänsairautta.

Roseton salaisuus paljastui vasta kun kaupunki vaurastui ja sen asukkaat alkoivat muuttaa suurempiin taloihin kaupungin laidalle tai kokonaan kaupungin ulkopuolelle. Ennen tätä kolme sukupolvea asui saman katon alla, vanhuksia kunnioitettiin ja heistä pidettiin huolta. Kaupunkilaiset tekivät myös kaiken yhdessä iltakävelyistä yhdistystoimintaan ilman ulkoisia vaurauden osoituksia.

Kun Roseton asukkaat muuttivat suurempiin taloihin ja siirtyivät amerikkalaiseen ydinperhe-elämäntapaan, sydänsairauksien määrä nousi nopeasti ja terveysilmiö katosi.10

4 Aktiivisuus

Aktiivisuus voi auttaa pidentämään elämää ja pysymään terveenä. Eikä siihen onneksi vaadita paljoa: eräässä tutkimuksessa todettiin, että yli 30 minuutin kävely tai pyöräily päivittäin vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä 40 %. Tulokset perustuvat tutkimukseen, johon osallistui lähes 15 000 vuosina 1923–1932 syntynyttä miestä. Heidän terveytensä ja fyysinen aktiivisuutensa arvioitiin vuonna 1972–73 ja sitten uudelleen vuonna 2000, minkä jälkeen heitä seurattiin vielä 12 vuotta.11 Toisessa tutkimuksessa todettiin, että normaalipainoiset aktiivisina pysyvät ihmiset elävät keskimäärin seitsemän vuotta pidempään kuin liikkumatonta elämää viettävät ihmiset.12 Yksi liikuntatutkimuksen pioneereista oli tri Ralph Paffenbarger, joka aloitti tutkimuksensa 1960-luvulla. Siihen aikaan ajateltiin raskaan liikunnan olevan haitaksi ikääntyneille, mutta Paffenbargerin tutkimuksessa, johon osallistui lähes 17 000 ihmistä, todettiin kuolemien määrän vähenevän sitä mukaa kuin viikoittain poltettujen kalorien määrä kasvoi.13

5 Merkityksellisyys/hengellinen vakaumus

Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että ihmiset, jotka kokevat elämänsä merkitykselliseksi, kuolevat 23 % epätodennäköisemmin ennenaikaisesti jonkin sairauden vuoksi ja heillä on 19 % pienempi riski saada sydänkohtaus tai aivoinfarkti. Tutkijat määrittelivät merkityksellisyyden näin: ”elämällä on tarkoitus ja suunta, elämä tuntuu elämisen arvoiselta”. Myös päinvastainen pätee: ne, joiden elämässä merkityksellisyyden tunne on alhainen ja jotka näkevät elämän merkityksettömänä, kuolevat todennäköisemmin ennenaikaisesti tai saavat sydänkohtauksen tai aivoinfarktin.14 Positiivisella elämänkatsomuksella on myös syvällinen vaikutus terveyteen ja pitkäikäisyyteen. Positiivinen ajattelu lisää telomeraasi-entsyymiä, joka suojaa kromosomeja solunjakautumisen aiheuttamilta vaurioilta. Kun telomeraasia on liian vähän, solut kuolevat. Jos positiivinen ajattelu tuntuu hankalalta, Kalifornian yliopiston tutkijat sanovat meditaation olevan hyvä keino saada itsensä hyvälle mielelle ja lisätä telomeraasin tuotantoa. Johtopäätös perustuu tutkimukseen, jossa 30 meditaatiota harrastavan henkilön terveyttä verrattiin 30 henkilöön, jotka eivät meditoineet. 15

Kuka haluaa elää 1000-vuotiaaksi?

Joidenkin mielestä tämä on liian yksinkertaistettua ja ikääntymisen avain piilee genomissamme ja DNA:mme manipuloinnissa. Google on perustanut uuden yrityksen Calicon (California Life Company), joka tutkii mahdollisuuksia takaisinmallintaa elinkaartamme säätelevää biologiaa. Yhtiö ei kerro, kuinka aikoo tämän tehdä, mutta yhteistyö bioteknologiayrityksen kanssa viittaa siihen, että ratkaisu perustuu lääkkeeseen.

Toinen toimija tällä saralla on Strategies for Engineered Negligible Senescence Research Foundation, SENS, jota johtaa eksentrinen — joidenkin mielestä visionääri — Aubrey de Grey. Hänen mielestään maailma on ”ikääntymistranssissa” ja olettaa ikääntymisen olevan väistämätöntä, kun se oikeastaan on vain lääketieteellinen ongelma. Hän väittää, että ensimmäinen 1000-vuotiaaksi elävä ihminen on jo elämässä.

Vaikka tämä kuulostaakin epätodennäköiseltä, tiedämme jo, kuinka pidentää elämäämme 90 tai ehkä 100 vuoteen pysyen terveenä. Kaiken alussa — ja ehkä lopussakin — ovat pitkäikäisyyden viisi kultaista sääntöä.

Bryan Hubbard

Viitteet

1 PLoS Med, 2015; doi: 10.1371/journal.pmed.1001917

2Nature, 2015; doi: 10.1038/nature16166

3Santrock JW. Chapter3, 'Physical Developmental Biological Aging', in A Topical Approach to Life-Span Development, 2nd edn. NewYork: McGraw-Hill,

2005

4Arch Intern Med, 2007; 167:2461-8

5AmJEpidemiol,1991;134:1085-101

6BMJ,1997; 314:553-8

7Circulation,2002;106:1229-36

8Future Oncol, 2010; 6:1863-81

9J Natl Cancer Inst, 2000; 92:994-1000

10Wolf S, Bruhn JG. The Power of the Clan. New Brunswick, NJ: Transaction Publishers, 1993

11 BrJSportsMed,2015;49:743-8

12 PLoSMed,2012;9: e1001335

13 NEngIJMed,1986;314:605-13

14 Presented at the EPI/Lifestyle 2015 Science Sessions in Baltimore, Maryland, 3-6 March 2015

15 Psychoneuroendocrinology, 2011; 36:664-81

”Tiedämme jo, kuinka pidentää elämäämme 90 tai ehkä 100 vuoteen pysyen terveenä”

”Tutkimuksessa, johon osallistui lähes 17 000 ihmistä, kuolemien määrä väheni sitä mukaa kuin viikoittain poltettujen kalorien määrä kasvoi

”Ne, jotka noudattivat tarkimmin Välimeren ruokavaliota, kuolivat 22 % epätodennäköisemmin mihinkään sairauteen”

”Keskivertoamerikkalaisen elinajanodote on 79,5 vuotta vuonna 2020. Tämä on merkittävä muutos vuoden 1970 elinajanodotteeseen, joka oli 70,8 vuotta”

BOX

Rahalla voi ostaa elämää

Viimeisin sijoitusvillitys hitec-miljardöörien keskuudessa ovat ihmisen eliniän pidentämisen mahdollisuudet, ei vähiten heidän omansa.

Peter Thiel, yksi PayPalin perustajista, on sijoittanut 6 miljoonaa dollaria SENS-tutkimussäätiöön, joka tutkii mahdollisuuksia eliniän pidentämiseen. Hän on julistanut omaksi tavoitteekseen elää 120-vuotiaaksi ja nauttii kasvuhormoneja, noudattaa paleoruokavaliota, ei syö sokeria, juo vain punaviiniä ja juoksee lähes joka päivä.

Sergey Brin, yksi Googlen perustajista, on sijoittanut uuteen bioteknologiayritykseen Calicoon, jonka tutkimuskohteena ovat ikääntymisen tuomat ongelmat. Brin kumppaneineen on sijoittanut jopa 1,5 miljardia dollaria Calicon tutkimuskeskukseen. Brinillä on erityinen syy olla kiinnostunut ikääntymisestä: hänellä on geenimutaatio, joka lisää Parkinsonin taudin riskiä.

Larry Ellison, yksi tietokoneyritys Oraclen perustajista, perusti Ellison Medical Foundation -tutkimuskeskuksen ja sijoitti 335 miljoonaa dollaria ikääntymistutkimukseen. Nyt 70-vuotias Ellison sanoo, ettei enää sijoita rahojaan.

J. Craig Venter, teknologiamiljardööri ja sijoittaja, perusti 2014 uuden Human Longevity, Inc. -yrityksen, jonka tavoitteena on terveen vanhuuden edistäminen genomiikan ja kantasoluhoitojen avulla.

Dmitry Itskov, venäläinen internetmoguli, sijoitti rahojaan rohkeaan visioon, jossa ihmisen aivoista tehdään digitaalinen kopio osaksi ihmisenkaltaista avataria, joka ei ikäänny. Perustanut yrityksen 2045 Initiative — luku vastaa vuosilukua, jolloin hän uskoo saavuttavansa epätodennäköisen tavoitteensa.

BOX

Pitkää ikää lisäravinteilla

Yhdysvaltain NIA-instituutti uskoo kolmen hoidon mahdollisesti pidentävän elämää. Se tutkii niitä seuraavien viiden vuoden aikana ja julkaisee tulokset vuonna 2020.

Kaksi näistä kolmesta ovat lääkkeitä: aspiriini ja sirolimyysi eli rapamysiini, joka kehitettiin estämään hylkimisreaktiota elinsiirron jälkeen. Kolmas on antioksidantti Mito Q. ”Niiden merkittävää potentiaalia ikääntymisprosessin hidastamisessa ja yleisen terveyden parantamisessa tutkitaan”, sanoo Texas Health Science Center -tutkimuskeskuksen johtava tutkija Randy Strong. Mito Q on molekyyli, jonka Mike Murphy ja Rob Smith kehittivät yli 15 vuotta sitten Otagon yliopistossa Uudessa-Seelannissa. Sen sanotaan optimoivan mitokondrioitamme, joita usein sanotaan solujemme voimalaitoksiksi, kerryttämällä niihin antioksidantteja, erityisesti koentsyymi Q10:tä. Mito Q Ltd:n toimitusjohtaja Greg Macpherson sanoo:

”Mitokondriot liittyvät monimutkaisella tavalla ikääntymisprosessiin. Jos pystymme parantamaan niiden toimintaa ja hidastamaan vapaiden radikaalien syntymistä, saatamme hidastaa vanhenemisprosessia ja pitää elimemme terveempinä ja nuorempina pidempään.”

Tuotetta on testattu sadoissa eläin- ja laboratoriokokeissa, ja kaksi ihmistutkimusta on tällä hetkellä meneillään.

Eräässä tutkimuksessa antioksidantti paransi aivo-selkäydintulehduksesta kärsivillä hiirillä sairauden aiheuttamia neurologisia vaurioita ja vähensi tulehdusmarkkereita.1

Viitteet

1 Biochim Biophys Acta, 2013; 1832:2322-31

BOX

Paastoten pitkään elämään

Minipaasto jättämällä ateria väliin tai vähentämällä ruoan määrää silloin tällöin voi auttaa elämään pidempään. Paastoaminen silloin tällöin lisää soluja suojaavien ja pitkäikäisyyttä lisäävien sirtuiinimolekyylien tuotantoa, sanovat Floridan yliopiston tutkijat.

Arvellaan, että minipaastolla saavutetaan samat hyödyt kuin täysimittaisella paastolla. Se käynnistää pienen stressireaktion, joka käynnistää suojamekanismeja ja vahvistaa immuunijärjestelmää. Se myös lisää insuliiniherkkyyttä ja pitää verensokeritason tasapainossa, joten sillä on myös diabeteksen vastainen vaikutus.

Minipaaston terveysvaikutukset havaittiin tutkimuksessa, jossa 24 aikuista söi kolmen viikon ajan ensin vain 25 % normaalista päivittäisestä kalorimäärästään ja sitten 75 % enemmän kuin heidän normaali päivittäinen kalorimääränsä oli, eli paastopäivinä vain 640 kcal ja ahmimispäivinä 4 550 kcal.1

Viitteet

1 Rejuvenation Res, 2015; 18:162-72

BOX

DHEA-polemiikki

DHEA(dehydroepiandrosteroni) on lisämunuaistemme kolesterolista tuottama hormoni, jonka elimistömme pystyy muuttamaan testosteroniksi, estrogeeniksi tai muiksi hormoneiksi. DHEA:n tuotanto on huipussaan noin 20-vuotiaana, sitten se vähitellen alkaa laskea.

Jotkut uskovat, että hormonituotannon väheneminen on suoraan vastuussa ikääntymisestämme ja että ikääntymisprosessia voidaan hidastaa DHEA-lisäravinteella. Heille DHEA-lisä on ikuisen nuoruuden lähde, mutta kriitikot sanovat sen olevan pelkkää puoskarointia.

Kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen tuloksissa pääteltiin, ettei lisäravinteella ollut ”fysiologisesti hyödyllisiä vaikutuksia kehonkoostumukseen, fyysiseen suorituskykyyn, insuliiniherkkyyteen tai elämänlaatuun”.1

Toisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin kuolemien määrää lähes tuhannen taiwanilaisen miehen joukossa, todettiin kuitenkin, että ne, joiden DHEA-arvot olivat alhaiset, kuolivat todennäköisemmin ennenaikaisesti kuin ne, joiden DHEA-arvot olivat korkeammat.2

Erään toisenkin tutkimuksen tulokset tukevat ajatusta, että DHEA-hormonilla on jonkinlainen rooli pitkässä elämässä. 396 miehen ja 544 naisen joukossa Japanissa vaikutus näytti vahvemmalta miesten joukossa. Niillä, joiden DHEA-arvot olivat alhaiset, oli korkeampi verenpaine ja korkeammat verensokeriarvot, ja he kuolivat ennenaikaisesti kaksi kertaa todennäköisemmin.3

Viitteet

1 N Engl J Med,2006;355:1647-59

2 Ann Epidemiol, 2006; 16:510-5

3 J Am Geriatr Soc,2008;56:994-8