MITÄ LÄÄKÄRIT EIVÄT KERRO SINULLE

Swipe to the left

Miksi nauru on hyväksi

Miksi nauru on hyväksi
2 years ago 1551 Katselut Ei kommentteja

vaikka se olisi tekonaurua

Nauru pidentää ikää – tuttu sanonta, jonka kaikki ovat kuulleet. Ongelmana on se, että silloin kun naurua todella tarvittaisiin ikää pidentämään, ei tee mieli nauraa. Jo muutaman vuosikymmenen ajan on kehitetty nauruterapiaa, joka pakottaa nauramaan. Sen lisäksi on todettu, että terveys hyötyy jopa keinotekoisesta naurusta.

Naurulinja

Viitenä päivää viikossa, aikaisin aamulla, ryhmä ihmisiä ottaa puhelimet käteensä ja kikattaa, hihittää ja nauraa hysteerisesti kymmenen minuutin ajan. Nämä kaksikymmentä ihmistä – miehet ja naiset, nuoret ja vanhat – eivät ole ikinä tavanneet eivätkä edes tiedä toistensa nimiä.

Tämä on naurulinja – nopeasti kasvava nauruterapialinja, Iso-Britannian mahdollisesti harvinaisin vaihtoehtoinen hoitomenetelmä. Vuonna 2004 perustettuun UK Laughter Network osallistuu terveydenhuollon ammattilaisia sekä sosiaalityӧntekijoitä. Sen aktiivisuus on kymmenkertaistunut olemassaolonsa aikana – se on rohkaissut jopa 8000 ihmistä käyttämään naurua terveyden parantamiseen. Tavallista nauramista käytetään yhä useammin potilaiden henkisten (mm. masennuksen) ja fyysisten (mm. kroonisten kipujen) sairauksien hoitamiseksi – näin tuetaan jopa syöpäpotilaita.

On olemassa erilaisia klassisen nauruterapian harjoituksia, joihin kuuluvat tanssiminen ja muut liikkeet, laulaminen, äänien matkiminen jne. Nauruterapeutin tavoite on naurattaa ja auttaa nauramaan helpommin. Harjoitukset pidetään sekä ryhmissä että yksitellen ja ne aloitetaan lämmittelyllä eli venyttelyllä, joka ei liity nauruun. Sen jälkeen terapeutti kannustaa nauramaan muistelemalla jotain erittäin hauskaa hetkeä tai kaikkien on asetuttava riviin eli junaan, joka saa 15 minuutissa aikaan sen, että osallistujat tuntevat nuortuneensa 20–30 vuotta.

Nauraminen ei aina ole helppoa, mutta on selvitetty, että keho ei tunne eroa aidon ja tekonaurun välillä – tekonaurulla on yhtä myönteinen vaikutus. Itse asiassa kun yritetään väkisin nauraa, koko tilanne muuttuu naurettavaksi ja tekonauru muuttuu aidoksi nauruksi.

Terapeutit opettavat siirtämään naurun vaikutusta vatsaan, kaulaan ja hartioihin, joihin kertyy eniten stressiä. Alkuun tämä saattaa tuntua hölmöltä ja kasvolihakset voivat kipeytyä pitkästä nauramisesta, mutta keho on onnellinen!

C-vitamiini plus 10 minuuttia naurua

Yhtenä nykypäivän nauruterapian edelläkävijänä pidetään Norman Cousinsia (1915–1990), joka 30 vuoden ajan toimi Saturday Review -aikakauslehden toimittajana.

Kuudenkymmenen vuoden iässä Cousinsilla diagnosoitiin selkärankareuma. Se on krooninen autoimmuuni pitkäaikainen niveltulehdus, jonka oireita ovat jäykkyys ja kovat kivut. Lääkärit antoivat hänelle kehnot paranemismahdollisuudet.

Koska perinteinen lääketiede ei lievittänyt sietämättömiä kipuja, Cousins lähti sairaalasta ja muutti hotelliin. Hotellissa hän kehitti oman hoito-ohjelman, joka perustui suuriin C-vitamiiniannoksiin, myönteiseen asenteeseen, rakkauteen, toivoon ja nauruun, jota hän sai Marxin veljesten komedioista. ’Tulin siihen iloiseen tulokseen, että kymmenen minuuttia aitoa vatsanpohjasta kumpuavaa naurua tarjosi minulle nukutusvaikutuksen, jonka ansiosta pystyin nukkumaan ainakin kaksi tuntia ilman kipuja,’ hän kirjoitti. ’Nauruterapian kipua lievittävän vaikutuksen kadottua saatoin taas laittaa elokuvaprojektorin päälle ja saavuttaa seuraavan kipuvapaan ajan.’

Lopulta Cousins toipui. Hän kirjoitti omista huumori- ja hoitokokemuksistaan muutaman kirjan, joista suurin menestysteos oli ”Erään sairauden anatomia potilaan käsityksen mukaan” (Anatomy of an Illness as Perceived by the Patient: Reflections on Healing, 1979). Juuri tämä teos innosti tutkimaan tunteiden vaikutusta terveyteen – suuntaus, johon uskotaan nykypäivänäkin. Cousins tutki aikanaan ihmisen tunteiden biokemiaa lääketieteellisen humanistiikan professorina Kalifornian ylipiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän oli varma, että juuri tunteet vaikuttavat ihmisen onnistuneeseen taisteluun sairauden kanssa.

Norman Cousins oli itse kävelevä esimerkki teoriastaan ja siitä, että nauru pidentää ikää. Kuoltuaan 75 vuoden iässä sydämen vajaatoimintaan hän oli päihittänyt kaikki lääkärien ennusteet – hän eli 10 vuotta pidempään kuin hänelle luvattiin ensimmäisen sydänkohtauksen jälkeen sekä 26 vuotta nivelsairausdiagnoosin saamisesta.

Naurujoogaguru

1970-luvulla alkoivat naurun terapeuttiseen vaikutukseen liittyvät kliiniset tutkimukset. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin intialaista lääkäriä Dr. Madan Katariaa Mumbaista kiinnosti tämä asia ja hän yllättyi nähtyään, että monet tutkimukset todistivat naurun fyysisiä ja henkisiä myönteisiä vaikutuksia. Hän päätti etsiä keinon, jonka avulla siirtää nämä hyödyt potilailleen ja muille ihmisille. Sen seurauksena syntyi naurujooga (Hasyayoga) – sarja ainutlaatuisia harjoituksia, joissa yhdistetään ryhmänauruharjoitukset joogan hengitysharjoituksiin, antaen jokaiselle mahdollisuuden nauraa ilman vitsejä, huumoria tai komediaa.

Ns. hihitysguru aloitti toimintansa vuonna 1995 viiden henkilön ryhmässä, joka toimi eräässä mumbailaisessa puistossa. Nykyään naurujooga on maailmanlaajuinen suuntaus, joka aktivoi nauruterapiaa. Tällä hetkellä on olemassa yli 6000 naurujoogaseuraa ainakin 60 maassa: USA:ssa, Kanadassa, Euroopassa, Australiassa, Lähi-idässä, Kaakkois-Aasiassa, Kiinassa ja Afrikassa.

”Tämä naurukäytäntö siirtyy ”ho-ho, ha-ha” -harjoituksesta muihin tekonaurukeinoihin,” Kataria kertoo naurujoogan perusteista. ”Kutsun sitä naurucocktailikseni.” 1 Katarian cocktailiin kuuluu sydämellinen nauru, tervehdysnauru, hiljainen nauru suu auki, vilkas nauru, leijonanauru (jooga-asento, joka matkii leijonaa) sekä svengaava nauru käsiä liikuttaen. Jokainen nauru kestää noin 45 sekuntia ja sitä seuraavat syvähengitys- ja venyttelyharjoitukset.

Naurujoogaharjoitukset tehdään ryhmässä, ja sen osallistujat siirtyvät yhdestä naurusta seuraavaan. ”Naurukerhoista kuuluu puhtaita nauruja, koska niihin ei ole syytä. Se ei ole suunnattu toisia kohtaan, sen sijaan opimme nauramaan itsestämme,” kertoo naurujoogaguru.

Kataria on varma, että naurujooga auttaa vapautumaan tunteiden tukahduttamisesta, kohentaa itsetuntoa, tarjoaa paljon myönteisempää asennetta elämään sekä parantaa myös keuhkojen toimintaa ja kiinteyttää vatsaa. Hän vertaa vatsalihasten työtä tekonaurun aikana erityisiin joogaharjoituksiin, jotka ovat tarkoitettu ruoansulatuskanavan kiinteyttämiseen sekä korostaa, että vahvat vatsalihakset edistävät terveellistä ruoansulatusta.

Naurujoogan perustaja väittää naurun nostavan sykettä ja verenpainetta, stimuloivan ja kiinteyttävän verenkiertoa sekä vahvistavan hengityselimiä. Prana eli elämän voima siirtyy kehoon hengityksen kautta, joten puhtaat hengitystiet ja vahvat keuhkot ovat tärkeä osa kehon ja mielen hyvinvointia.

Tohtori Berkin löydökset

Nauraminen ei ole perinteistä terapiaa, mutta sen puolestapuhujat väittävät sen olevan paras mahdollinen lääke. Tutkijat ovat löytäneet siihen tieteellisiä perusteita jo lähes puolen vuosisadan ajan, ja se on todettu menestykselliseksi.

Yksi ensimmäisiä nauruterapian tutkijoita oli jo 1970-luvulla tohtori Lee S. Berk Loma Lindan yliopiston lääketieteen laitokselta Kaliforniasta. Vuonna 1989 hän tutki naurun vaikutusta kymmeneen terveeseen mieheen – viisi osallistujaa katsoi tunnin pituisen komedian, ja toinen viisikko oli kontrolliryhmä. Verikokeista kävi ilmi, että molempien ryhmien kortisolin (stressihormoni) taso laski – elokuvan katsojien taso laski huomattavasti kontrolliryhmää nopeammin.

Kuluneiden vuosien aikana psykoneuroimmunologiaan erikoistuva Berk on löytänyt enemmän yllättävän myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Esim. eräs vuoden 2000 tutkimus, johon osallistui 52 lääketieteen oppilasta, osoittaa, että nauramisen aikana T-solujen eli luonnollisten tappajasolujen (immuunisolutyyppi, joka hyökkää viruksien ja kasvainten kimppuun) aktiivisuus veressä lisääntyy. Jos keho kärsii pitkäaikaisesta stressistä, nämä solut tukahdutetaan.

Eräässä toisessa tutkimuksessa Berk seurasi kahta kuntoutuksessa olevaa sydänpotilasryhmää. Kaikki potilaat saivat perushoitoa, mutta yhdelle ryhmälle tarjottiin bonus – he katsoivat päivittäin huvittavia videoita. Tutkija totesi naurun lieventävän sydänsairauteen liittyviä oireita kuten rytmihäiriöitä.

Yksi uusimmista Lee Berkin tutkimuksista osoittaa, että naurun myönteisen vaikutuksen varmistaa paitsi kehon biokemia, myös neuropsykologia. Kauan sitten todettiin, että nauraessa keho rentoutuu ja vereen vapautuu endorfiineja (luontaisia kipulääkkeitä), ja siksi naurua kutsutaankin kehon onnellisuushormoni-injektioksi. Tri Berk esitteli vuonna 2006 teorian, että jo nauramisen odotus tarjoaa erittäin yllättävän ja tärkeän neuroendokriinisten hormonien vaikutuksen. Kokeessa toiselle ryhmälle kerrottiin, että he katsovat hauskan elokuvan, kun taas toinen ryhmä jäi odotustilaan selailemaan lehteä. ”Kun elokuvaa odottavilta osallistujilta otettiin verikoe, havaittiin 27 % enemmän beeta-endorfiinia sekä 87 % enemmän ihmisen kasvuhormonia verrattuna kontrolliryhmän verinäytteisiin, tutkija selitti.

Odotus hauskan videon näkemisestä antaa keholle positiivisen latauksen, ja nauru vähentää stressihormonien, kortisolin ja epinefriinin, eritystä sekä edistää immuniteetin reaktiivisuutta. Sen lisäksi nauru nostaa kasvuhormonitasoa, joka taas edistää tämän immuniteetin vastareaktiota. ”Yhden tunnin pituinen hauska video tarjoaa 12–24 tuntia kestävän fysiologisen vaikutuksen, kun taas toiset tutkimukset puolen tunnin hauskan videon päivittäin katsomisesta kertovat syvistä ja pitkäaikaisista muutoksista”, kuvailee tri Berk. 2

Immuniteetin ja painonhallinnan hyväksi

Useampi tutkimus osoittaa naurun myönteisen vaikutuksen älyyn, tunne-elämään sekä kehon fyysiseen tilaan.

Eräs Oxfordin yliopiston tutkimus vuodelta 2011 osoittaa, että nauru voi nostaa kipukynnystä. Tutkijat totesivat, että komedioita katsovat osallistujat kestivät 10 % muita paremmin kipua.

Marylandin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat osoittivat vuonna 2005, että nauraminen lisää veren virtausta jopa 22 % ja avaa verisuonten endoteelin eli verisuonten sisäpinnan solukerroksen ja näin parantaa verenkiertoa. Tällaisen verenkierron kasvun tunsi 95 % komediaa katsovista osallistujista. Sillä välin vakavan ja raskaan elokuvan katsoneista 74 %:lla verenkierto väheni. Molemmissa tapauksissa vaikutus pysyy 12–24 tuntia.

Ei kannata aliarvioida naurun fyysistä puolta: nauramisen aikana käytetään sekä kasvojen että vartalon lihaksia; pulssi ja hengitys nopeutuvat, verenpaine nousee; kudokset saavat enemmän happea. Tutkijat arvioivat, että naurun fyysistä vaikutusta voidaan verrata kevyeen kuntoiluun. William F. Fry Stanfordin yliopistosta, yksi ensimmäisiä naurun tutkijoita, väitti saavuttavansa yhden minuutin sydämellisen naurun aiheuttaman sykkeen soutamalla soutulaitteella kymmenen minuuttia. Michiganin yliopiston tutkijat ovat laskeneet, että vain 20 sekunnin naurulla on keuhkoille sama vaikutus kuin kolmen minuutin soutulaitetreenillä.

Vaikuttaa myös siltä, että nauraminen polttaa kaloreita. Vanderbiltin yliopiston tutkijan Maciej Bukowskin tutkimuksen mukaan 10–15 minuutin nauraminen kuluttaa 50 kaloria (yhden suklaapalan verran).

Voiko nauruun kuolla?

Hysteerisen tai pitkäkestoisen naurun tapauksissa huomaa, kuinka fyysisesti raskas prosessi nauraminen on. Jokainen on ainakin kerran elämänsä aikana nauranut niin, että kyyneleet valuvat (luontainen kyynelrauhasten reaktio naurun aikana), leukaan sattuu ja lihaksissa tuntuu tai henkeä ahdistaa. Syystäkin on olemassa sanonnat ”tikahdun nauruun” tai ”nauran pissat housuissa”.

Itse asiassa nauruun voi kuolla – näitä tapauksia dokumentoitiin jo antiikin aikoina. Pitkäaikaisen ja hallitsemattoman naurukohtauksen seurauksena ihminen voi kuolla sydänkohtaukseen tai tukehtua. Yleensä tällaisen patologisen naurun syynä on jokin sairaus. Esimerkiksi muinaiskreikkalainen filosofi Khrysippos kuoli nauruun nähdessään, kun aasi söi hänen viikunoitansa. Hän käski orjaa antamaan sille viinaa viikunoitten alas huuhtomiseen ja sitten hän ”nauroi liikaa ja kuoli”, kerrotaan. Vuonna 1989 tanskalainen Ole Bentzen katsoi elokuvaa Kala nimeltä Wanda ja nauroi niin kovasti, että sydämensyke nousi liian korkealle, lukemiin 250–500 lyöntiä minuutissa (normaalin raja on 100) ja hän sai sydänkohtauksen, johon kuoli.

Vaikka nauruterapia sopii kaikille, joissakin tapauksissa siitä tulisi pidättäytyä tai ennen sen aloittamista neuvotella lääkärin kanssa, esim. jos on äskettäin ollut leikkauksessa, kärsii glaukoomasta, tyrästä tai peräpukamista tai on raskaana. Yleensä nauruterapeutit toimivat terveydenhoitoalalla tai keskuksissa, joissa naurua käytetään stressin vähentämiseen sekä sosiaalisten siteiden vahvistamiseen. Sekä nauruterapeutit että terapian käyttäjät korostavat, että nauru ei kuitenkaan ole hoitoväline – se on apumenetelmä, joka saattaa auttaa ihmistä jopa erittäin vakavan sairauden hoidossa. Tästä näkökulmasta naurun roolia ei ole vielä arvioitu tarpeeksi, ja nauruterapiatutkimuksiin keskittyvät tutkijat osoittavat, että terveydenhoitoalan kannattaisi suhtautua nauruun vakavammin, vaikka se kuulostaisi kuinka paradoksaaliselta.

Inguna Mukāne

LÄHTEET

1 Debra Bokur. What’s So Funny?

http://www.yogajournal.com/article/lifestyle/what-...

2 Psychophysiology: just the expectation of a mirthful laughter experience boosts endorphins

http://www.healinglaughter.org/blog/psychophysiolo...

Mitä on nauru?

Nauru on ihmisen reaktio mm. huumoriin tai kutittamiseen, ja se esiintyy erityisenä äänenä, kasvolihaksien sekä hengityselimien liikkeinä. Joskus naurulla reagoidaan hermojännitykseen (hermostunut nauru) tai psyykkisten häiriöiden oireiluun.

Hymyyn tarvitaan 17 kasvolihasta, kun taas nauruun 80. Naurettaessa kasvolihakset siirtävät erityisiä impulsseja, jotka vaikuttavat myönteisesti hermostoon ja aivotoimintaan ja poistavat jännitystä. Vaikka ei olisi hauskaa ja näytetään tekohymyä, tämä mekanismi toimii ja raskas olo helpottuu.

Tutkijoiden mukaan nauru on ihmisten kehittämä sosiaalinen refleksi, sillä nähdessään nauravan tai hymyilevän ihmisen omakin mieliala kohoaa.

Pienet lapset nauravat ensimmäisen kerran noin neljän kuukauden iässä. Puhe kehittyy vasta sen jälkeen. Uskotaan, että lapsi nauraa keskimäärin 300–400 kertaa päivässä, kun taas aikuinen vain 15–20 kertaa päivässä.

Nauramisen hyödyt

Fyysinen hyöty

* Rentouttaa koko kehon.

* Työllistää ja kiinteyttää kasvolihaksia.

* Kehittää vatsalihaksia sekä edistää ruoansulatuskanavan toimintaa.

* Kehittää keuhkoja ja parantaa hengityselimiä.

* Parantaa verenkiertoa.

* Lisää happivirtausta keholle.

* Vahvistaa immuniteettia, lisää immuunisolujen toimintaa.

* Helpottaa kipuja, nostaa kipukynnystä sekä edistää ns. onnellisuushormonin eritystä.

* Suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta, lisää verenkiertoa ja verisuonitoimintaa.

* Kuluttaa kaloreita (50 kaloria / 10–15 min).

Henkinen hyöty

* Antaa elämäniloa.

* Poistaa levottomuuden, pelon, vihan, surun ja muut kielteiset tunteet.

* Kohentaa mielialaa.

* Lievittää stressiä, vähentää stressihormonin ja lisää onnellisuushormonin eritystä.

* Lataa ja lisää energiaa.

* Muuttaa tulevaisuuden näkymiä realistisemmiksi ja vähemmän uhkaaviksi.

Sosiaalinen hyöty

* Vahvistaa ihmissuhteita.

* Kiinnittää muiden huomiota.

* Edistää tiimityötä.

* Auttaa käsittelemään jännitteitä tai konflikteja.

* Edistää yhteenkuuluvuuden tunteita.

Lääkäriklovnit

Pelleterapia eli klovneria on terveydenhoitolaitosten ylläpitämä järjestelmä, jossa koulutettujen klovnien vierailut auttavat huumorin ja toivon keinoin parantamaan potilaiden mielialaa.

Lääkäriklovnit aloittivat työnsä sairaaloissa vuonna 1986 New Yorkissa Big Apple -hoitoklovniyksikkönä (the Big Apple Circus Clown Care Unit). Yksikön perusti amerikkalainen klovni Michael Christensen. Kaikki alkoi siitä, kun hänet kutsuttiin esiintymään lastensairaalaan. Hänen oma veljensä oli hiljattain kuollut syöpään, joten hänellä oli käsitys siitä, miltä potilaista ja omaisista tuntuu. Klovni päätti käyttää esityksessään sairaalavälineitä – valkoista takkia, maskia, ruiskuja jne. Esityksessä lapset saivat olla lääkäreitä ja lääkärit potilaita. Heitä hoidettiin mm. suklaaruiskuilla.Sekä lapset että henkilöstö olivat innoissaan, joten he pyysivät Michaelia vierailemaan silloin tällöin uudestaan. Näin syntyi amerikkalainen sairaalaklovniyhdistys, joka sisälsi 93 klovnia ja kattoi 17 sairaalaa koko maassa. Vierailuja tehtiin yhteensä noin 200 000 vuodessa.

Tällä hetkellä maailmassa toimii noin 30 lääketieteellisen klovnerian järjestöä sekä vapaaehtoispohjalta että ammattimaisesti.